Inray Fuel mittausjärjestelmällä on vuoden 2015 aikana mitattu yli tuhannen rekkakuorman kosteus ja vierasainepitoisuudet. Ensimmäistä kertaa käytössä on näin suuri määrä tietoa polttoaineen laadusta ja kuorman sisäisistä laatuvaihteluista. Tarkasteltaessa kuormien minuuttikohtaisia kosteuspitoisuuksia voidaan havaita, että tulosten keskihajonta voi olla suuri jopa tasalaatuisina pidetyillä polttoaineilla, kuten rankahakkeella.
Kuvassa 1 on esitetty rankahakekuorman kosteusmittaustuloksia. Punaiset palkit edustavat manuaalisten polttoainenäytteiden ja siniset röntgenmittauksen tuloksia. Manuaalinäytteiden tilavuus vastaa noin 0,3 % osuutta minuutin aikana skannatusta polttoaineesta. Kuvan 1 tuloksista voidaan havaita, että näytteenottaja oli erittäin taitava tai onnekas. Kuvassa 2 tilanne on päinvastainen. Keskihajonta oli pienempi kuin ensimmäisessä tapauksessa mutta näytteenotto osui kuorman kosteimpiin osiin.
Määriteltäessä näytteenoton perustuvien menetelmien kosteuden mittaustarkkuutta käytetään tyypillisesti polttoainetyypin keskimääräistä keskihajontaa. Puupolttoaineiden laatuohjeessa (VTT-M-07608-13) käytetään metsähakkeen kosteuden keskihajontana 4,9 %. Kuten kuvasta 3 voidaan havaita tämä keskiarvoistaa kuormia liikaa, sillä jokainen kuorma on yksilöllinen. Yksittäisen kuorman kosteuden keskihajonta voi olla mitä tahansa välillä 2 – 20 % -yksikköä. Osa tästä suuresta vaihtelusta voidaan selittää polttoaineen varastointiajoilla ja -olosuhteilla. Logistisista syistä johtuen kuorma voi myös koostua eri varastoista. On myös huomioitava, että kuvassa 3 esitetty keskihajonta on laskettu minuuttikohtaisesta datasta ja minuuttiarvojen sisällä kosteusvaihtelut voivat olla vieläkin suurempia. Näytteenottoon perustuvien menetelmien suurin haaste on edustava näytteenotto.
