Inrayn jatkuvatoiminen FUELCONTROL polttoaineen laadunmittausmenetelmä on verifioitu Euroopan komission ETV-ohjelmassa. Testit toteutettiin todellisessa ympäristössä Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin voimalaitoksella. Verifioinnista vastasi Danish Technological Institute (DTI) ja laitostesteistä ETA-Danmark. Tiedossamme ei ole ketään muuta toimijaa, jonka biopolttoaineen online-mittauksen tai automaattisen näytteenottimen toiminta olisi verifioitu todellisissa olosuhteissa.
ETA-Danmarkin toiminta on The Danish Accreditation Fundin (DANAK) akkreditoima ja he ovat suorittaneet useita verifiointeja ympäristöteknologian piirissä. Talvella 2018-2019 Naantaliin saapui tanskalaisen DTI:n tutkijoita suorittamaan testejä. Testimatriisiin kuului sekä kosteus- että vierasaineen tunnistuksen testaus. Testit suoritettiin valikoimalla testattavaksi satunnaisia Naantalin laitokselle saapuvia polttoainetoimituksia, joten kyseessä on ensimmäinen todellisissa voimalaitosolosuhteissa talvella suoritettu biopolttoaineen laadunmittausmenetelmän testaus.
Biopolttoaineiden laadunmääritykseen on olemassa monia kansallisia ohjeita ja niihin liittyviä standardeja, mutta näissä ei juuri oteta kantaa jatkuvatoimiseen online-mittaukseen. Koska asia kiinnostaa alan toimijoita, ryhdyimme selvittämään, miten mittausmenetelmän toimivuutta voitaisiin testata. EU:lla on oma verifiointiprosessi ympäristötekniikan piiriin liittyville teknologioille. Tässä ETV:n ohjelmassa yritys voi ehdottaa omaa teknologiaansa verifioitavaksi. Ensin ETV:n asiantuntijataho tutkii soveltuuko teknologia ohjelmaan, sitten työhön valitaan ulkopuoliset riippumattomat ja EU:n validoimat toimijat, jotka laativat testiohjelman, suorittavat testauksen ja raportoivat tulokset ETV:lle. ETV valvoo ulkopuolisen tahon suorittamaa testiä, esimerkiksi meidän testeissämme käymällä paikan päällä laitoksella tarkastamassa, että ETA Danmark täytti standardien ja testiohjelman vaatimukset suorituksessa, näytteiden käsittelyssä ja raportoinnissa.
Verifiointiprosessin mielenkiintoinen sivutuote oli tanskalaisten suorittama vertailu uunikuivaustuloksille heidän itsensä ja suomalaisen akkreditoidun laboratorion välillä. Testissä n. 5 litran näytteestä jaettiin standardin ohjeiden mukaan kaksi näytettä, jotka uunikuivattiin kahdessa eri paikassa kalibroiduilla uuneilla. Tulos oli odotettu. Täsmälleen samoja tuloksia ei tule vaan erot olivat 0.5-2.2 p-%. Tässä valossa voi ihmetellä suuria tarkkuusvaatimuksia mitä esitetään eri yhteyksissä. Myöskään yksittäisen kokoomanäytteen uunitulosta ei voi pitää keskiarvona toimituserästä vaan se on yksittäinen tulos jostain toimituserän kuormasta joltain kohtaa.
Mitä opimme verifiointiprosessista? Prosessi on pitkä ja vaatii huolellisen suunnitelman kuvauksineen mitä testataan ja millä. Esimerkiksi vierasaineen testaus teräsmuttereilla olisi mennyt hukkaan, jos alkuperäinen ajatus niiden keräämisestä talteen seulomon magneetilta olisi jäänyt tunnistustuloksen oikeellisuuden määrityskeinoksi. Nyt suurin osa muttereista ohitti magneetin tarttumatta siihen mutta se ei haitannut, kun määritimme tunnistuksen onnistumisen FUELCONTROL-järjestelmän automaattisesti tallentamista vierasainekuvista. Samoin polttoainelaatujen määrityksiin on syytä kiinnittää huomiota jo suunnitelmaa tehdessä, erityisesti jos termit ja niiden merkitys vaihtelee maittain tai laitoksittain. Esimerkiksi ”teollisuuden sivutuote” on verifiointitestauksen kannalta liian epäselvä. Testeihin lähdettäessä käytössä oli lähinnä raportteja laboratorio-oloissa toteutetuista verifioinneista, joten jouduimme monessa asiassa toimimaan pioneereina ja keksimään verifiointitestien suorittajan kanssa uutta. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan muiden alan yritysten vastaavia testejä ja niiden tuloksia.
Linkki lausuntoon Verification Statement – FUELCONTROL